Erä- ja luontokeskus

Kota

Joulun alla vuonna 2000 seura järjesti ensimmäisen joulurauhan julistuksen metsän eläimille. Tapahtumaa varten kokoonnuttiin pressuista koottuun kotaan. Ruovesi-lehteen laitettiin pieni ilmoitus ja väkeä tuli kaikkien yllätykseksi 65 henkeä. Tilaisuudesta muodostui mieleenpainuvan harras ja juhlallinen lauluineen, joulurauhan julistuksineen ja ulkona paukkuvine 25 asteen pakkasineen.

Seuraavassa vuosikokouksessa päätettiin alkaa toimimaan paremman kokoontumispaikan saamiseksi. Kunnalle lähetettiin hyvin perusteltu anomus rakennuspaikasta. Paikka saatiinkin Pajuskylään Kotamäen maastoon. Talvella sitten aloitettiin. Lumen aikana kerättiin ja kaadettiin tuulikaatoja ja kuivia kuusia, jotka rahdattiin sahalle ja pelkattiin hirsiksi. Kevätauringossa sitten harjoiteltiin hirsimiehen taitoja ja veistettiin hirret kehikoksi Kulmalassa. Lumien sulettua tasattiin perustat Kotamäkeen ja niin vain erilaisten mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen kota oli kuin olikin valmiina ottamaan joulurauhan julistajat suojiinsa jouluaattona. Kaikkiaan toisena jouluna julistusta saapui kuuntelemaan peräti 85 henkilöä.

Kodan rakentamiseen käytettiin kaikkiaan 2500 talkootuntia. Parhaat ahkeroivat yli 200 tuntia.

kota.jpg

Sauna

Suomalaiset ovat saunahullua kansaa. Tämän mekin totesimme, kun pari vuotta olimme kodan tulilla istuskelleet. Mieleen hiipi ajatus, että kokoontumisien tai metsästysreissujen päätteksi olisi mukava kokoontua saunan löylyihin. Niinpä suunnitelmaa alettiin kehitellä ja piirustuksia laatia.

Samoihin aikoihin kuulimme, että tällaiseen olisi ehkä mahdollista saada EU-avustuksia. Otimme yhteyttä paikalliseen Poko ry:een, joka hallinnoi TE-keskuksen kautta myönnettäviä avustuksia. Siellä oltiin kiinnostuneita hankkeesta. Hankkeesta tuli kolmiosainen; sauna, luontopolku ja näköalatorni.

Koko hankkeen kustannusarvioksi tuli tarkkojen suunnitelmien ja laskelmien jälkeen 53 900 euroa. 

Tästä alkoi kaksivuotinen uurastus. Saunanrakennus hirret kerättiin tuulikaadoista ja saaduista puulahjoituksista. Puut sahattiin hirsiksi ja laudoiksi. Roudan sulaessa tasattiin Kotamäen maastoon rakennuspaikka ja perustukset alkoivat nousta pikkuhiljaa. Ennen juhannusta ensimmäiset hirretkin olivat jo paikoillaan ja rakennus alkoi saada muotojaan. Monet hikiset illat ja viikonloput työmaalla vietettyämme saimme saunarakennuksen vesikattoon vuodenvaihteen koittaessa. 

Toinen rakennusvuosi aloitettiin tuvan sisätöiden tekemisellä sekä saunan sisustamisella. Talkoomiehiä riitti edelleen, ja hommat etenivät. Pelin välissä suunnitelmiakin muutettiin sen verran, että rakennukselle päätettiin ottaa sähkö- ja vesiliittymät palvelemaan paremmin käyttötarkoitusta.

Niin vain rakennus valmistui pikkuhiljaa, ja loppukesällä 2004 päästiin jo kokeilemaan saunaa. Muutaman lämmityskokeilun jälkeen totesimme löylyt erinomaisiksi molempia kiuasvaihtoehtoja käyttäen.  

Kesän 2005 aikana rakennettiin saunan yhteyteen vielä "puucee" ja liiteri. Saunarakennus on 60 neliön kokoinen. Se koostuu itse saunasta, toisessa päässä olevasta saunatuvasta sekä väliin jäävästä "vilpolasta", jossa on takka vaikkapa saunanjälkeistä makkaranpaistoa varten. Saunatuvassa on pieni keittiönurkkaus ja puuhella, joten ruoanlaittokin tuvassa onnistuu. 

Saunassa on sekä tavallinen että savukiuas. Saunan löylyihin sopii kerrallaan n. viisitoista henkeä. Löylyttelyn lomassa voi pulahtaa Näsijärveen, joka liplattelee vain kivenheiton päässä saunasta. Rannassa on pitkä laituri, jolta niin pienen kuin isonkin uimarin on helppo pulahtaa veteen. Lisäksi saunan takana on terassi, jossa on kylpytynnyri.

saunarakennus.jpg

 

saunarakennus_takaa.jpg

 

saunan_takaterassi.jpg

 

Makuuaitta

Vuonna 2012 valmistui saunan yhteyteen makuuaitta, joka on siirretty Haukkamaalta Uuden-Hakolan tilalta. Aitan tekoon saatiin Eu-rahoitusta. Aitassa on kerrossängyt ja sinne mahtuu nukkumaan 8 henkeä.

01.07.2013_0012.jpg

01.07.2013_0142.jpg

Erä- ja luontopolku 

Saunan rakentamisen ohella paneuduttiin myös erä- ja luontopolun suunnitteluun ja materiaalin hankintaan. Polulle tehtävien taulujen kimppuun kävivät biologian lehtori Yrjö Makkonen, joka teki taulut luonnosta aikojen alusta tähän päivään, metsäinsinööriopiskelija Juha Koivu suunnitteli riista-aiheiset taulut, Siitosen Erkki käsitteli tauluissaan talousmetsiä, sekä seuran sihteeri Tapani Niskonen lintuja. Saimme lisäksi teettää taulut metsälehden metsäkoulusta. 

Allan Arponen ja Juha Koivu rakentelivat kesän aikana pyydyslaitteita reitin varrelle. Polulla on lisäksi monia luonnon omia nähtävyyksiä, kuten suopohjainen Varpusjärvi ja kaunis ja puhdas Mettisianlähde. 

Polku on noin 3,5 kilometriä pitkä. Sen kiertämiseen on hyvä silti varata aikaa parikin tuntia, sillä kohteiden tarkasteluun, näköalatornissa käyntiin ja taulujen tutkailuun kuluu yllättävän paljon aikaa.  
Polun kiertäjä voi halutessaan tilata Eräilijöiltä opastuksen polulle, jolloin polusta varmasti saa kaiken mahdollisen irti.

Näköalatorni

Kesällä 2004, polun ollessa jo lähes valmis, oli aika aloittaa ehkä eniten pelkoja aiheuttanut osio: näköalatornin pystytys. Tarvikkeet oli viety jo talven lumilla Varpusvuorelle.

Monet kerrat oli paikan päällä tornin pystytystä jo käyty suunnittelemassa, kokemusta kun kenelläkään ei moisen hökötyksen rakentamisesta ollut. Piirustuksien mukaan tornin ylin tasanne kohoaisi 10 metrin korkeuteen.

Niinpä sitten päädyttiin ottamaan yhteyttä entisiin ja nykyisiinkin sähkömiehiin, ja heidän avullaan tehtiin suunnitelma pystytyksestä; ensin kootaan tornin puolikkaat maassa valmiiksi, jonka jälkeen nostetaan puolikkaat kaivinkoneen avulla pystyyn toisiaan vasten ja sähkömiehet kiipeävät pylväisiin kiinnittämään puolikkaat toisiinsa. Näin tehtiin, ja pystytys onnistui mutkitta.

Sitten alettiinkin taas omin voimin rakentaa tasanteita, kaiteita ja portaita torniin. Mieltä lämmitti, kun jo ennen syksyn räntäsateita päästiin maisemia ihailemaan näköalatornin ylimmältä tasanteelta.